Ostaminen on yhtä juhlaa, maksaminen taas ei.

Koska emäntä uskoo vankkumattomasti Osta, niin säästät -filosofiaan, niin koirillakin on hyvät oltavat. Sillä kyllähän koira kuin koira tarvitsee ainakin tusinan erilaisia pantoja. Täytyy olla ketjupanta, pehmustettu heijastinpanta, nahkapanta tokoon, jne. Niin paheelliseksi ei emäntä ole sentään sortunut, että olisi ostanut TIMANTTIPANTOJA koirille. Jotkut ovat kuulemma ostaneet. Ihanan kallista!

 

Hihnoja tarvitaan myös. Koska on kaksi koiraa, niin nahkaisia hihnojakin täytyy ostaa kaksi. Herkullisen pehmeää biisoninnahkaa. Nam!

Ja mikä tyylikäs väri.

Sitten juoksulenkkejä varten juoksuvyö. Se jättää kädet mukavasti vapaaksi juoksemista varten. Erittäin hyvä keksintö – suosittelen.

Juoksuvyön kanssa koirat tarvitsevat valjaat, siis niitäkin ostettiin kahdet. Pimeitä iltoja varten löysin käppänäfoorumilta koirille heijastinhuivit. Sehän on suorastaan henkivakuutus. Nämä ovat hämeenlinnalaisen Sannan käsialaa. Kiitos Sanna! Hienoja ovat.

 

Ostosparatiisiin pääsee helposti suoraan omalta kotikoneelta.

Dägä dägä ja "kaikki tämä voi olla sinun! Nyt ilman toimitusmaksua!"

 Ai ai, musiikkia korvilleni!!

 

Karvaturrien karvaakin täytyy hoitaa. Siispä kampaostoksille. Tarvitaan uusi kampa, entinen oli niin huono. Kätevä metallinen kampa, tunnettua merkkiä Made in USA, maksaa vain 15 euroa. Ei paha. Sehän kestää vuosia. Ja Turminaattori, jolla lähtee niin helposti pohjavilla ja loputkin setelit lompakosta. Ehdoton peli!  Turmion tiellä ollaan. Mutta eipä jarrutella vielä. Se ei pelaa, joka pelkää!

 

Agilityä varten tarvitaan Pöks on Töks- loimi. Se on alansa ehdoton huippu. Niitäkin on ulkokäyttöön ja sisäkäyttöön omansa. Lenni sai sisäloimen hoitamaan helposti jumiutuvaa selkäänsä. Ja tietenkin Lenni käy säännöllisesti hierojalla.  Terveisiä Tiinalle! 

 

Sessut tarvitsevat myös hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Ei pelkkää nappulaa, ei toki. Siis kaksi hyödyllistä kirjaa koirien ravitsemuksesta Opus.fi:stä, yhteensä 50 euroa.  Toinen kirja suositteli kovasti broilerin siipiä. Siispä eläinkauppaan. Ne sentään oli halpoja.  Ai niin, sitten pitikin ostaa lihamylly. Iiro ei tiedä olevansa petoeläin ja tappaja, niinpä se vain hellästi nuolee broiskun siipeä ja katselee sitä tunnin niin lempeästi, että emäntä antaa periksi ja jauhaa sen nassikalle uudella lihamyllyllä. Ilman sitä pärjättiin 20 vuotta. Totta kai se täytyy nyt ostaa, kun Iiro tarvitsee sitä.

 

Sitten puruluita, purukenkiä, koulutusnameja, hammasharjoja ja sonninsuteja. Sian korvia ja saparoita puhdetöiksi. Naudan mahaa, jauhelihaa, rustoluita. Se 10 kilon laatikko kalkkunanlihaa kaupan pakastealtaassa jäi himottamaan. Uskomattoman hyvä tarjous! Mutta kun se ei mahdu meidän pakastimeen.

Hm, paljonkohan uusi pakastin maksaisi?

 

 

Mä osaan olla ihan cool...  ainakin sekunnin.

 TULEEKS TÄÄ LEHTIIN?