Huolestuttava ajatus pätkähti päähän eräänä päivänä. Pitäisikö jo otsikkoon laittaa huomautus, että tämä blogi on oikeastaan historiaa käsittelevä? Hävettää ihan, että niin harvakseltaan ehtii tänne kirjoittamaan, että oikeastaan ainut aikamuoto mitä tarvitsee, on imperfekti. Huh huh!  Päivitetäänpä äkkiä koirapoikien kuulumisia  pikakelauksella vuoden alusta:

Tammikuussa Lenni menetti turkkinsa ja arvokkuutensa. Siitä tuli taas ruipelo rakki, jolle ei kelpaa takki.  

Helmikuun alussa Iiro ja Lenni lomailivat hotellissa Annen luona kokonaisen viikon.  Lenni haettiin kotiin, mutta Iiro päätti jäädä iskettyään silmänsä yhteen ihanaan impeen…

Lenni kävi silmätarkastuksessa ja silmät ovat terveet.  Muuan neiti M soitteli Lennille. Taitaa olla treffit tulossa…

Aivan helmikuun lopussa, kun pakkanen vielä paukkui ja hyinen viima hääti kaksijalkaiset uuninlämmityshommiin sisätiloihin, nähtiin meillä taas kukkia ja mehiläisiä. Voi hyvänen aika sentään, nämä koirapojathan ovat varsinaisia hurjastelijoita…

Nimittäin ihana Lola kävi Iiron luona kylässä. Lempi leiskui ja roiskui heti ensi silmäyksellä ja emäntä päätti viedä yhden maton pesuun… Ihan muuten vaan…

Juuri kun tämä erotiikan täyttämä elämä alkoi vähän rauhoittua, hävisi Iiro jälleen omille teilleen. Viesti tuli taas Kajaanin suunnasta. Iiro oli iskenyt Annan…

Aika kätevää, vai mitä? Kolmella pisteellä voi kertoa NIIN paljon…

KYLLÄ ME OLLAAN IHAN KILTISTI...

(AINAKIN NIIN KAUAN KUN OLETTE SAMASSA HUONEESSA)

TUOKSUT IHANALTA BEIBI!

 

KATO MITÄ MÄ OSAAN:

 

...KUUMAA ARGENTIINALAISTA TANGOA...  PYÖRITÄN SUT PYÖRRYKSIIN!

 

HEI BEIBI, MITÄS SÄ NYT???